 |
Helsingin Sanomat oikeuteen
15.12.2011
Tupoteatterin 30-vuotisjuhlanäytös
02.12.2011
Suomalaisen johtamisen Kiina-ilmiö
16.03.2011
Murtuuko Hesarin "stalinistimafia"?
08.01.2011
Hesarin toimituskulttuuri ei kestä päivänvaloa
19.10.2010
Saarikoski-oikeudenkäynti
19.10.2010
Kiviniemen pääministeriys ottaa Halosta koville
06.09.2010
Saarikoski-prosessi etenee kesähelteelläkin
24.08.2010
Haaste Saska Saarikoskelle
01.07.2010
Saarikoski-haaste
30.06.2010
Ylen Jälkiviisaat vaihtoon!
18.04.2010
Lautaskiista - mitä Halonen keksii seuraavaksi?
04.12.2009
Ahtisaaren lista?
29.11.2009
Avoin kirje: Kerro jo viimeinkin kaikki, Eero Lehti
11.11.2009
Onneton "sisäinen devalvaatio"
21.10.2009
Miksi oikeuskanslerilla on kiire KRP:n tontille?
13.10.2009
Kuka pelastaa kepun?
12.10.2009
Tupon jälkijäristyksiä - AY-liikkeessä aivokuolema?
07.10.2009
Kähärältä ja Lehmuskalliolta "pupu pöksyyn"
26.06.2009
Avoin kirje Mitro Revolle
25.05.2009
Liikasen lamaennuste on luotettavin
12.04.2009
Lumedemokratiaa vantaalaisittain
23.03.2009
Tutkintapyyntö/Saska Snellman
19.11.2008
Mistä viisaus alkaa?
29.06.2008
Halosen kyhätyt selitykset
28.05.2008
Kuka pelastaa Kepun?
17.05.2008
Riskikartoitus hallituksen syntymäpäivänä
20.04.2008
Kyllä tsunami opettaa
18.04.2008
Tempora mutantur ...
08.04.2008
Pyöräilyä ja puutarhan hoitoa 06.04.2008
Unlucky looser 17.03.2008
Tehyn työtaistelua koskeva selvityspyyntö 10.03.2008
Naistenpäivän kunniaksi 08.03.2008
Näin puhui Snellman eli kuka surmasi tykillä hyttysen - ja miksi? 25.02.2008
Muumimaan kekkerit ammuttava alas? 10.12.2007
Näin punakone on meitä simputtanut 15.11.2007
SAK:lla onnistunut vaalimainos 02.03.2007
Hyvinvointipalvelut
21.02.2007
Punakoneen ruoska on puhunut
17.02.2007
Presidentti, on valtiomiestekojen aika
10.02.2007
Punakone pyörittää järjestelmää
01.02.2007
Kaikkihan yrittäjistä tykkäävät
18.01.2007
Yt-myrkyllistä 13.11.2006
Historia toistaa itseään YT-laissa 08.11.2006
On demarien erikoissuojan murtumisen aika 29.10.2006
Minä, Olli ja Tanja ja Pyhä Kolmikanta 23.10.2006
Kolmikannalla on oma lakinsa
06.10.2006
Ihastuminen sekoittaa pään politiikassakin
03.10.2006
Kylmä tasavalta
24.11.2003
Avoin kirje presidentille
06.11.2003
|
|
Helsingin käräjäoikeus on ilmoittanut lähettäneensä 19.07.2010 haastehakemukseni tiedoksiannettavaksi vastaajalle Saska Saarikoskelle (liite). Näin siitä on tullut kanne kyseisessä asiassa. Haastehakemus liitteineen
Saarikosken annettua vastauksensa 30 päivän kuluessa haasteesta tiedon saatuaan se lähetetään tiedoksi minulle kantajana. Käräjäoikeus harkitsee tässä vaiheessa, onko asia kypsä suulliseen esivalmisteluun vai jatketaanko kirjallista valmistelua. Nykyisin ei kumpikaan osapuoli voi halunsa mukaan lähetellä kirjelmiä oikeudelle, vaan se joko pyytää kirjallisen lausuman asiassa tai asianosaisen on pyydettävä oikeudelta siihen suostumus.
Tässä tapauksessa enempää Saarikoski kuin hänen esimiehensä eivät vaivautuneet kommentoimaan asiaa millään tavalla tapahtuma-aikaan - ylimielisen tyylinsä mukaisesti - joten haastehakemus on kirjoitettu tietämättä mitään vastapuolen näkemyksestä. Tästä seuraa, että kirjallista valmistelua joudutaan ilmeisesti jatkamaan niin, että annan kirjallisen lausuman Saarikosken vastauksesta joko oikeuden pyynnöstä tai suostumuksesta.
Suullinen esivalmistelu ja pääkäsittely tapahtuvat olettavasti vasta vuoden lopulla tai ensi vuoden puolella.
Oikeudenkäynti on sikäli poikkeava, että siinä joudutaan testaamaan useita eri seikkoja, Saarikosken laadun lisäksi myös hänen työnantajansa Helsingin Sanomien rooli ja kulttuuri.
Koetukselle joutuu myös oikeuslaitos, pystyykö se käsittelemään asiallisesti kannetta, jossa toisena osapuolena on maan mahtavimman median tunnettu toimittaja ja jonka sisältö ei mahdu tavanomaisen oikeudenkäynnin "raameihin".
Istuva käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoitti Suomen Lakimiesliiton lehdessä Lakimiesuutisissa 2/02, että "kansalaisille vallan väärinkäytöksiä vastaan annettava oikeussuoja muistuttaa perusteiltaan hyvin paljon vastaavaa suojaa Euroopan entisissä sosialistisissa maissa".
Vaasan hovioikeuden presidentti Erkki Rintala taas esitti eläkkeelle siirtyessään 12.06.1998, että "Suomi seisoo oikeusvaltioiden takarivissä". Tuoreessa Vieraskynä-kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa 06.08.2010 Rintala sanoo, että "Suomea ei voi sanoa eturivin oikeusvaltioksi". Rintala painottaa erityisesti tuomarien koulutuksemme pahaa jälkeenjääneisyyttä Eurooppa-oikeuden vaatimuksista kansalaisen oikeusturvan osalta.
Kari Uotin kirja Kirottu salaisuus sisältää synkkää lisäaineistoa sekä suomalaisesta oikeuslaitoksesta että oikeustieteen opetuksestamme.
Huomion arvoista on, että Hesari julkaisee vihdoin Rintalan kirjoituksen, kun se tähän saakka on visusti vaiennut hänen näkemyksistään Kansalaisen Oikeusturvayhdistyksen puheenjohtajan Erkki Vasaman vuosien varrella esittämistä toistuvista muistutuksista piittaamatta. Samoin on Hesari kuten muukin media vaiennut Nilssonin näkemyksistä.
Tässä tapauksessa ei vastapuolena tosin ole julkisen vallan käyttäjä, mutta Helsingin Sanomat katsoo itse olevansa valtio valtiossa ja tavanomaisen oikeusjärjestyksen yläpuolella, ja potkut saaneen pääkirjoitustoimittajan Martti Valkosen kirjasta Sananvapaus kauppatavarana käy ilmi, ettei se vastaa yksin lehden omaa käsitystä. Tästä voidaan odottaa ilmentymiä myös tässä jutussa.
Oma käsitykseni on, että tavanomaisissa rutiinijutuissa oikeuslaitoksemme toimii kohtuullisen asiallisesti. Mutta ongelmia syntyy heti, kun mennään poikkeukselliselle alueelle. Erityisesti, kun kyseessä ovat yksilön oikeudet, tuomiot ovat suurin piirtein arpapeliä, mistä osoituksena ovat mm. Matti Vanhasen Ruusus-oikeudenkäynti ja Johanna Korhosen juttu. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lukuisat tuomiot Suomelle puhuvat omaa selvää kieltään.
Edelleen peilataan myös median kykyä ja halua välittää asiallista tietoa jutusta, jossa sen oma lippulaiva on jäänyt nololla tavalla "rysän päältä" kiinni mafiamaisesta toiminnasta. Riippumatta Saarikosken itsensä poliittisesta kannasta Hesarin kulttuuritoimitus edustaa vankasti sitä kuvaa entisten "edistyksellisten" miehittämistä kulttuuritoimituksista, joissa vasemmistolaisten kynänjälki on yhä hallitseva, kuten Esko Salminen mm. Sampo Ahtoon tukeutuen kertoo kirjassaan "Mediavallan aika".
Hyvin luonnollista on, että Hesarin kulttuuritoimitus on lytännyt Salmisen kirjan mm. DDR:ssä opiskelleen vanhan vasemmistolaisen Seppo Hentilän ja oman "kultapossukerhonsa" HS-raadin avulla.
Presidenttipelistä kertovassa kirjassaan Jarmo Virmavirta sanoo lehdistön "rautaisimman osan" nykyisin olevan sitoutumatonta, ja "sitoutumattomin on Helsingin Sanomat, joka asettuu aina lopulta demarin kannalle".
Tämän tiesi myös Erkki Liikanen, jonka Juhani Suomi kertoo Koivisto-kirjassaan aikanaan nuhdelleen Aatos Erkkoa siitä, että lehti oli julkaissut puolueelle negatiivisia kirjoituksia. "Kaikkihan tietävät, että Hesari on puolueen lehti", siteerasi Suomi Liikasen pöytäkirjaan merkittyä puhuttelua.
Hesari puolestaan jakoi Liikaselle niin runsaasti palstatilaa Suomen kirjan lyttäämiseen, että sitä ei enää riittänyt Suomen vastineelle.
Hesarin kulttuuritoimituksella on vankat perinteet sananmukaisesti elämää suuremman hybriksen alueella. Kukaan tuskin tietää niiden lahjakkaiden nuorten määrää, joiden uran musiikin saralla "mätämuna" Seppo Heikinheimo murskasi. Hänen muistelmiensa ja traagisen kohtalonsa yhteydessä kukaan ei edes tuntunut muistavan 1970-luvulta sitä Suomen Kuvalehden kantta, jota hallitsi erään lääkärin dramaattinen kehotus: "Seppo Heikinheimo, eroa!" Hän mainitsi useita synkkiä esimerkkejä vaatimuksensa tueksi.
Tällä ei tietenkään ollut mitään vaikutusta, mutta Heikinheimokaan ei voinut välttää Ari Turusen ylimielisyyden historiassaan esittämää johtopäätöstä: "Ylimielisyys johtaa aina katastrofiin".
Kun tähän hybrikseen yhdistyy vasemmistolainen radikalismi, voi tuloksena olla suorastaan henkistä terrorismia, mikä on mahdollisimman kaukana Päivälehden perustajaisien ajatuksista.
Jos tämä juttu edes nopeuttaa vasemmistolaisen kulttuurivallan bunkkereiden lopullista murenemista, se on maksanut vaivan.
Merkit viittaavat kuitenkin siihen, että asiasta ei revitetä yhtä näyttäviä juttuja kuin median oman suosikkitytön Johanna Korhosen operoidessa taitavasti Suomen kieroontunutta työlainsäädäntöä ja käännettyä näyttötaakkaa hyväksi käyttäen. Tai Maija Porman hairahtuessa vuosia sitten näpistykseen rinnastettavaan rikkeeseen.
Todettakoon, että enempää kansalaisen oikeusturva kuin sananvapaus tai lehdistön tasokaan eivät ole mukana Newsweekin tunnetussa vertailussa. Jos ne eivät sisälly lehden käsitykseen hyvästä asuinmaasta, niin ainakin ne kuuluvat arvokkaaseen elämään.
LisŠtietoja:
Alkuperäinen haastehakemus liitteineen on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.punapresidentti.net
Kauko Parkkinen
Oikeust.kand, valtiot.maist, tietokirjailija
Kauko-Kustannus -nimisen toiminimen omistaja
Puh. 09 823 7795
Sähköposti: Email
|
|
|
