 |
Helsingin Sanomat oikeuteen
15.12.2011
Tupoteatterin 30-vuotisjuhlanäytös
02.12.2011
Suomalaisen johtamisen Kiina-ilmiö
16.03.2011
Murtuuko Hesarin "stalinistimafia"?
08.01.2011
Hesarin toimituskulttuuri ei kestä päivänvaloa
19.10.2010
Saarikoski-oikeudenkäynti
19.10.2010
Kiviniemen pääministeriys ottaa Halosta koville
06.09.2010
Saarikoski-prosessi etenee kesähelteelläkin
24.08.2010
Haaste Saska Saarikoskelle
01.07.2010
Saarikoski-haaste
30.06.2010
Ylen Jälkiviisaat vaihtoon!
18.04.2010
Lautaskiista - mitä Halonen keksii seuraavaksi?
04.12.2009
Ahtisaaren lista?
29.11.2009
Avoin kirje: Kerro jo viimeinkin kaikki, Eero Lehti
11.11.2009
Onneton "sisäinen devalvaatio"
21.10.2009
Miksi oikeuskanslerilla on kiire KRP:n tontille?
13.10.2009
Kuka pelastaa kepun?
12.10.2009
Tupon jälkijäristyksiä - AY-liikkeessä aivokuolema?
07.10.2009
Kähärältä ja Lehmuskalliolta "pupu pöksyyn"
26.06.2009
Avoin kirje Mitro Revolle
25.05.2009
Liikasen lamaennuste on luotettavin
12.04.2009
Lumedemokratiaa vantaalaisittain
23.03.2009
Tutkintapyyntö/Saska Snellman
19.11.2008
Mistä viisaus alkaa?
29.06.2008
Halosen kyhätyt selitykset
28.05.2008
Kuka pelastaa Kepun?
17.05.2008
Riskikartoitus hallituksen syntymäpäivänä
20.04.2008
Kyllä tsunami opettaa
18.04.2008
Tempora mutantur ...
08.04.2008
Pyöräilyä ja puutarhan hoitoa 06.04.2008
Unlucky looser 17.03.2008
Tehyn työtaistelua koskeva selvityspyyntö 10.03.2008
Naistenpäivän kunniaksi 08.03.2008
Näin puhui Snellman eli kuka surmasi tykillä hyttysen - ja miksi? 25.02.2008
Muumimaan kekkerit ammuttava alas? 10.12.2007
Näin punakone on meitä simputtanut 15.11.2007
SAK:lla onnistunut vaalimainos 02.03.2007
Hyvinvointipalvelut
21.02.2007
Punakoneen ruoska on puhunut
17.02.2007
Presidentti, on valtiomiestekojen aika
10.02.2007
Punakone pyörittää järjestelmää
01.02.2007
Kaikkihan yrittäjistä tykkäävät
18.01.2007
Yt-myrkyllistä 13.11.2006
Historia toistaa itseään YT-laissa 08.11.2006
On demarien erikoissuojan murtumisen aika 29.10.2006
Minä, Olli ja Tanja ja Pyhä Kolmikanta 23.10.2006
Kolmikannalla on oma lakinsa
06.10.2006
Ihastuminen sekoittaa pään politiikassakin
03.10.2006
Kylmä tasavalta
24.11.2003
Avoin kirje presidentille
06.11.2003
|
|
Liite: Vantaan "laillinen murha"?
Suomi on merkillinen maa, ja Vantaa merkillinen kaupunki. Suomalaisia pidetään itsepäisinä, mutta kuitenkin alistutaan vallanpitäjien pelinappuloiksi vähin äänin.
On sanottu, että Vantaata viedään Helsingin maareserviksi kuin pässiä narusta, mutta kyllä ainakin ennen maalla teuraaksi vietävät pässit panivat joskus ponnekkaasti vastaan. Myös puheet lammasmaisuudesta loukkaavat pahasti lampaita, kyllä niistäkin löytyi enemmän virtaa.
Kohta kaksi kuukautta on Vantaan kunnallispoliitikoilla ollut tieto siitä, miten huterat ovat hankkeen asiaperusteet ja millaista sen taustapeli. Kuitenkin vallitsee täydellinen hiljaisuus.
Kalevan entinen päätoimittaja ja nykyisin mm. Ylen Ykkösaamun kolumnisti Risto Uimonen on tosin sanonut, että poliitikot tekeytyvät sokeiksi, kuuroiksi ja halvaantuneiksi, mutta Vantaan kunnallispoliitikot näyttävät leikkivän kuollutta.
Liisa Björklundin väitöskirjan teesi ylhäältä ohjautuvasta Suomesta Euroopan aasialaisimpana valtiona on jälleen osoittautunut todeksi. Länsimaisessa demokratiassa perusteltuun kannanottoon luonnollisesti vastattaisiin, ja siinä mahdollisesti olevat virheet korjattaisiin.
Demokratia perustuu sanaan ja sananvapauteen sekä sen käyttöön. Sana on sen happi, jonka käytön kautta yhteiskunta hengittää. Ellei sitä haluta käyttää, ei demokratiaa ole ansaittu, joten se voidaan menettää. Ja ennen pitkää menetetäänkin, myös Vantaalla.
Tätä demokratian peruselementtiä, tai sen suomalaista puutostautia, kuvasi erinomaisen sattuvasti Helsingin Sanomissa 18.02.2009 Saksassa opettajana toimiva suomalainen Raili Steiner otsikolla ”Suomessa asioista ei saa olla eri mieltä”.
Kirjoittaja sanoi, että ”kun täältä tulee Suomeen, tuntuu kuin tulisi vakuumipakkaukseen. Suomessa ollaan hiljaa ja odotetaan, mitä muut sanovat. Ja jos hekin ovat hiljaa, niin mitä sitten? Ei mitään.”
Täsmälleen, ei yhtään mitään. Vain humisevaa hiljaisuutta.
Vantaalla vakuumipakkaus on erityisen tiivis, kun sen vahvistuksena on ”oma” lehti, jonka pitäisi tuoda asian kaikki puolet selkeästi esiin. Mutta kun päätoimittajat ovat alistuneet tiukasti isäntänsä lauluja laulaviksi asianosaisiksi, he eivät itseään suojellakseen halua avointa keskustelua.
Päätoimittajista toinen edustaa sitä henkistä perintöä, josta Taneli Heikka ja Katja Boxberg tuoreessa pamfletissaan Lumedemokratia käyttävät nimitystä 70-luvun hämähäkit.
Hesari sanoi hämmästyttävästi lähes yli sivun otsikoidussa esittelyssään kirjoittajien liiskanneen nämä hämähäkit. Mutta eivät he niin vain liiskaannu, vaan liiskaavat edelleen muita, kirjoittajia, kirjoituksia ja kirjoja. Kätevimmin vaikenemalla.
Ei ole muustakaan mediasta juuri iloa ollut. Myös ehtoopuolen lehdet sotkivat nerokkailla pääkirjoituksillaan itsensä niin uskollisiksi Helsingin tukijoiksi, että uskottavuus meni.
Yllättäen Hesari on toistaiseksi ollut maltillisin. Tiettävästi tämän Pravdamme lopullinen kuolemantuomio Vantaalle oli kuitenkin jo tulossa pääkirjoitusnikkarin kynästä. Sitä ennakoi toimittaja Päivi Punkka-Hännisen opastus 03.02.2009: ”Alueen lähes miljoona asukasta ansaitsevat, että päättäjät tekevät suuret päätökset tutkitun tiedon eivätkä tunteen perusteella".
Kerroin hänelle, että me vantaalaiset ansaitsemme päättäjät, jotka ymmärtävät näin suuret asiat ilman lumetutkimuksia. Espoon kaupunginvaltuutettu Seppo Huhta sanoi samassa jutussa sattuvasti, että tällainen tutkimus olisi samaa kuin tutkimus siitä, että jos maassa on lunta, niin onko sitä katollakin. Se olisi nollatutkimusta, paitsi konsultille, jonka laskun loppusummassa olisi monta nollaa, ja veronmaksajille, jotka sen maksavat.
Hesarin tuomio tyssäsi kuitenkin juuri sopivasti ajoittuneeseen selvitykseeni Vantaan laillisesta murhasta. Se ei kuitenkaan jaksanut pysytellä puolueettomana, vaan asettui 23.02.2009 liitoksen kannalle pehmennettynä: ”Pääkaupunkiseudun liitosta on kypsyteltävä ilman pakkoa". Selvitystä ei tyrkytetty, mutta ”kypsyttelymme” siis jatkuu, mm. "selvityksin”.
Murheellinen esimerkki journalismimme tasosta olivat Ylen aikaisen maakuntauutiset 04.02.2009, joissa kerrottiin Jussi Pajusen asettaneen liittymiselle jo neljän vuoden aikataulun, ja Otto Lehtipuun kommentti, että hyvin ehditään, kun päätöstä on valmisteltu jo kuusi vuotta.
Uutisten lukija paapotti tekstiään vakaalla virkamiesnuotillaan, eikä yksikään lamppu syttynyt varoittamaan, että hetkinen, tämähän on aivan muuta kuin aiemmin on kerrottu. Ei syttynyt myöhemminkään.
Myös ministerijunttaa alkoi vaivata uskon puute, sillä 15.02.2009 Vapaavuori veti Hesarissa takaisin aiemmin väläyttelemäänsä pakkoliitosta. Enkelikuorona taustalla olivat Kiviniemi ja Brax.
Ihmetyttää, että yksikään poliitikko ei ole edes halunnut tutustua uudenlaista politiikkaa käsittelevään kirjaan, jossa Vantaa on myös esimerkkinä, vaikka siitä oli erikoistarjous. Ehkä 20 euroa on sittenkin liikaa, sillä henkinen köyhyys on kaiken köyhyyden äiti.
Mihin häipyivät ne kaikki valtuustoehdokkaat, jotka vielä puoli vuotta sitten pursuivat uusia ajatuksia ja puhkuivat toimintatarmoa? Mihin häipyi kokoomuksen fantastinen toivotalkoo-väki pensseleineen ja hakkuineen? Missä ovat vihreät ajatukset? Tuntuuko Soininvaaran johdatus edelleen turvallisimmalta, kun on aina totuttu luottamaan siihen, kuten vanhat valtuutetut tietävät.
Tuntuu uskomattomalta, etteivät valtuutetut tunne mielenkiintoa siihen tärkeimpään tehtävään, johon heidät on valittu: Vantaan kehittämiseen ja sen uinuvien mahdollisuuksien realisoimiseen.
J.K. Kirjani Onko maallamme malttia viisastua? kaipaa päivitystä: totesin aikoinaan kirkon lähistöllä muiden virkamiesten kera asuneiden pyöveleiden kunniaksi, että ”ehkä näiden aggressiivisten jumbomiesten varalle olisi reitin (Kehä III) varrelle tarvittu myös jokunen pyöveli”.
Kyllä heitä tarvittaisiin ilman muuta myös Helsingin aggressiivisten kunnallispoliitikkojen varalle. Tänään Helsingin kaupunginhallitus aikoo päättää, että ne jyrää meitin, kypsyttämällä.
Liite: Vantaan "laillinen murha"?
Vantaalla
Kauko Parkkinen
Oikeust.kand, valtiot.maist, tietokirjailija
Kauko-Kustannus-nimisen toiminimen omistajana
Lummepolku 2 D
01300 VANTAA
Puh. 09 823 7795
Sähköposti: Email
|
|
|
