 |
Helsingin Sanomat oikeuteen
15.12.2011
Tupoteatterin 30-vuotisjuhlanäytös
02.12.2011
Suomalaisen johtamisen Kiina-ilmiö
16.03.2011
Murtuuko Hesarin "stalinistimafia"?
08.01.2011
Hesarin toimituskulttuuri ei kestä päivänvaloa
19.10.2010
Saarikoski-oikeudenkäynti
19.10.2010
Kiviniemen pääministeriys ottaa Halosta koville
06.09.2010
Saarikoski-prosessi etenee kesähelteelläkin
24.08.2010
Haaste Saska Saarikoskelle
01.07.2010
Saarikoski-haaste
30.06.2010
Ylen Jälkiviisaat vaihtoon!
18.04.2010
Lautaskiista - mitä Halonen keksii seuraavaksi?
04.12.2009
Ahtisaaren lista?
29.11.2009
Avoin kirje: Kerro jo viimeinkin kaikki, Eero Lehti
11.11.2009
Onneton "sisäinen devalvaatio"
21.10.2009
Miksi oikeuskanslerilla on kiire KRP:n tontille?
13.10.2009
Kuka pelastaa kepun?
12.10.2009
Tupon jälkijäristyksiä - AY-liikkeessä aivokuolema?
07.10.2009
Kähärältä ja Lehmuskalliolta "pupu pöksyyn"
26.06.2009
Avoin kirje Mitro Revolle
25.05.2009
Liikasen lamaennuste on luotettavin
12.04.2009
Lumedemokratiaa vantaalaisittain
23.03.2009
Tutkintapyyntö/Saska Snellman
19.11.2008
Mistä viisaus alkaa?
29.06.2008
Halosen kyhätyt selitykset
28.05.2008
Kuka pelastaa Kepun?
17.05.2008
Riskikartoitus hallituksen syntymäpäivänä
20.04.2008
Kyllä tsunami opettaa
18.04.2008
Tempora mutantur ...
08.04.2008
Pyöräilyä ja puutarhan hoitoa 06.04.2008
Unlucky looser 17.03.2008
Tehyn työtaistelua koskeva selvityspyyntö 10.03.2008
Naistenpäivän kunniaksi 08.03.2008
Näin puhui Snellman eli kuka surmasi tykillä hyttysen - ja miksi? 25.02.2008
Muumimaan kekkerit ammuttava alas? 10.12.2007
Näin punakone on meitä simputtanut 15.11.2007
SAK:lla onnistunut vaalimainos 02.03.2007
Hyvinvointipalvelut
21.02.2007
Punakoneen ruoska on puhunut
17.02.2007
Presidentti, on valtiomiestekojen aika
10.02.2007
Punakone pyörittää järjestelmää
01.02.2007
Kaikkihan yrittäjistä tykkäävät
18.01.2007
Yt-myrkyllistä 13.11.2006
Historia toistaa itseään YT-laissa 08.11.2006
On demarien erikoissuojan murtumisen aika 29.10.2006
Minä, Olli ja Tanja ja Pyhä Kolmikanta 23.10.2006
Kolmikannalla on oma lakinsa
06.10.2006
Ihastuminen sekoittaa pään politiikassakin
03.10.2006
Kylmä tasavalta
24.11.2003
Avoin kirje presidentille
06.11.2003
|
|
Motto:
"Venäjän vallanpitäjät ovat ryhtyneet luonnehtimaan
sikäläistä järjestelmää `suvereeniksi´ demokratiaksi
vastakohtana länsimaissa vallitsevalle järjestelmälle".
(HS 31.01.07)
Termi sopii meillekin. Punakone SAK-SDP pyörittää
järjestelmäämme suvereenisti. Soppatykkien tuella tai
ilman. Kaiken kontrollin ulkopuolella olevan presidentin
suojeluksessa.
Missä on se pieni ero?
Sisäasiainministeri Kari Rajamäki antoi jälleen kerran näytteen kiusallisesta vaivastaan, josta yleensä mieluummin vaietaan: ajatuksen karkailusta. Hänen sanomansa pelkistyy väitteeksi, että maan sisäinen turvallisuus vaarantuisi, mikäli maahan tulisi porvarihallitus. Syynä olisivat kovat arvot ja kova politiikka.
Kuinkahan on? Ihan viime vuosiltakin on selvää näyttöä siitä, että maan sisäistä turvallisuutta vaarantavat pahiten Rajamäen puoluetoverien johtamat ammattiliitot, kärjessä AKT ja Merimiesunioni, panemalla poikki elintärkeitä yhteyksiä. Ja Toimihenkilöunionia johtava toveri voi koska tahansa panna poikki koko teollisuuden tietoverkot. Ja vastuu on lähinnä teoreettinen.
Yleisestikään ketkään muut kuin hänen aatetoverinsa eivät ole nousseet laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan ja sisäistä turvallisuutta vaarantamaan. Eivätkä ketkään toimi tasavallassa yhtä kovin ottein kuin hänen edellä mainitut ja lukuisat muut puoluetoverinsa. Lisätietoja saa kirjoittajalta.
Nykyisin tämän kovaotteisen politiikan moottorina on kolmikantavetoinen tupokoneisto, jonka työstämä yt-laki on kovine sanktioineen ja yritystoiminnalle vieraine elementteineen sitä luokkaa, että sitä voi hyvällä syyllä pitää valtioterrorismina. Ehkä sitä ei kuitenkaan lasketa sellaiseksi, kun se kohdistuu yrittäjiin, jotka joutuvat muutenkin jatkuvasti puolustamaan reviiriään lainsäätäjän, virkamiesten ja ay-liikkeen mieli- ja väkivaltaisia interventioita vastaan.
Ei näin ainakaan ystävän kimppuun käydä. Pikemminkin mieleen tulee sarjakuvasankari Harald Hirmuinen, joka kertoi Helkalle menevänsä pitämään pojille motivointipalaveria. Helkan ihmettelyyn, mihin hänen kainalossaan olevia kirveitä, keihäitä ja tapparoita tarvitaan, Harald vastasi: "Näillä minä heidät motivoin".
Yrittäjät pahempia kuin ulkoinen uhka?
Vain hyökkääjän turvallisuutta vaarantavat maamiinat on hävitettävä varastostakin, mutta yrittämisen kilpakenttään viritetään jatkuvasti monin verroin enemmän tuhoa tuottavia uusia riskiansoja. Viimeisin keksintö on sakkorangaistus, mikäli määräaikaisen työsopimuksen perustetta ei ole ilmoitettu.
Näin saadaan niitä "nilkkansa nyrjäyttäneitä savannien antilooppeja", jollaiseksi eräs yrittäjä kuvasi tuntemuksiaan mm. yt-lain lisäämien riskien alla, jotka herättävät hänet väliin yöllä kylmään hikeen, samaan tapaan kuin Stasin pelko DDR:ssä aikanaan.
Vastaavasti demareille yrittäjät ovat uhka, joka on saatava hallintaan. Siihen tarkoitukseen luotiin aikanaan 1970-luvulla "onton omistuksen" käsite. Siksi Paavo Lipponen pelotteli viime kunnallisvaalien päätöstentissä sillä, että kuntien hyvinvointipalveluja annettaisiin "voittoa tavoittelevien yritysten" hoidettaviksi.
Siksi Lipponen sanoi kunnallisvaalien jälkeen niiden opetuksena olleen, että "kunta on kuntalaisia eikä yksityistä voiton tavoittelua varten". Yksityisillä yrityksillä ei siis ole sijaa kunnissa. Valtiollisissa vaaleissa tämä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että niillä ei ole sijaa valtion alueella, minkä nämä näkyvätkin hitaasti oivaltavan. Tämä vaarantaa sisäisen turvallisuuden tosi pahasti. Valtion yritysten voiton tavoittelu on sentään sallittua.
Mutta ns. porvarilliset - tai oikeistolaiset, keskustaoikeistolaiset tai ei-sosalistiset - puolueethan toimivat aivan toisin. Eiväthän ne usko sellaiseen marxilaiseen kollektiiviseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan kansalaiset ovat joukkovoimaa, jolla on menetettävänään vain kahleensa. Nehän luottavat yksilöön, että nämä pystyvät toimimaan muutenkin kuin pakon ja uhkausten sekä sanktioiden voimalla.
Miksi ei ero näy?
Vai uskovatko? On tosi hämmentävää lukea työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöä yt-laista, joka uhkuu yksimielistä uskoa pakkoon ja pelotteluun. Se on kuin suoraan komitean mietintöön sen marxilaiseen ihmiskäsitykseen uskovan puheenjohtajan kynällä kirjoitettua.
Se pieni ero ei todellakaan ole 20 tai 30 työntekijän kohdalla, vaan koko ihmis- ja yhteiskuntakäsityksessä ja sen mukaisessa lähestymistavassa. Ei myrkky muutu hunajaksi 30 työntekijän kohdalla. Rajan tulisi olla vähintään satoja työntekijöitä, jolloin yritys olisi jo niin rutiinien jäykistämä, että lisä ei enää juuri tuntuisi.
Asiassa tosin kantaa raskaan vastuun kokoomusjohtoinen yrittäjäjärjestö, jolla olisi ollut riittävästi aikaa vaikkapa kirjoittaa toisista lähtökohdista vaihtoehtoinen fiksu lakiteksti perusteluineen, malliksi myös porvarillisille puolueille. Siihen sillä ei kuitenkaan ollut edellytyksiä, eikä edes mielenkiintoa, kun sen johdon yksisilmäinen tuijotus "tupopöytään" ja tv-lamppujen loisteeseen on rajoittanut muutenkin kovin heiveröistä näkökykyä.
Erilainen ihmis- ja yhteiskuntakäsitys kulminoituu suhtautumisessa yritystoimintaan ja yrittäjyyteen, mutta sen tulisi merkitä täysin erilaista suhtautumista myös mm. perheen asemaa, työntekoa, palkkaa ja verotusta sekä keskitettyä tai hajautettua vallankäyttöä, myös tupoa, koskevissa kysymyksissä. Ei sellaisia eroja kuitenkaan juuri käytännössä näy.
Niinpä mm. valtio-opin emeritusprofessori Tuomo Martikainen hiljan ihmetteli tv:ssä, kun puolueiden arvoperusta ei tule esille edes vaaliohjelmissa. Onko syynä porvarillinen mukavuudenrakkaus ja siitä kumpuava henkinen velttous? Vai pelätäänkö ehkä tupon vaarantumista, valtakunnan suurinta katastrofia?
J.K.
Kun seuraava eduskunta joutunee uudistamaan perustuslakia, kannattaisi ehkä perusmääritelmäkin päivittää: Suomi on kolmikantainen tasavalta, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää SAK.
Kauko Parkkinen
työsuhde-expertit
Kauko-Kustannus
Puh 09 823 7795
|
|
|
